perjantai 8. tammikuuta 2010

Tuomas tuli käymään suunnitellusti joulun jälkeen ja meidän oli tarkoitus käydä Hong Kongissa, mutta matka peruuntui ripulini takia. Onneksi sain mahani kuntoon ja pääsimme käymään Pekingissä. Pekingin reissu ei ollut täydellinen onnistuminen, sillä reissumme aikana oli kylmintä 60 vuoteen ja pahin lumimyrsky 40 vuoteen. Pakkasta oli noin 15 astetta ja lunta tuli reilu 10 senttia. Ilman teki ilkeäksi kova tuuli, joka sai sään tuntumaan kylmemmältä.
Kiinalaisilla on jännä tapa tehdä kaikki ulkolattiapinnat liukkaista kaakeleista. Jopa kesäisin on välillä vaikea pysyä pystyssä esimerkiksi Kielletyssä kaupungissa ja metro asemilla. Talvella lumi ja jää pahentavat tilannetta vielä entisestään. Olympiastadionin metroaseman ulkorappuset on tehty marmorista, eikä niitä pystynyt kiipeämään muutoin kuin pitämällä kaksin käsin kaiteesta kiinni. En ymmärrä kuinka kiinalaiset itse viitsivät kulkea moisilla pinnoilla.
Tarkoituksemma oli käydä katsomassa Kiinan muuria, mutta reissu peruuntui huonon sään takia. Peruuntuminen saattoi olla tosin puhtaasti positiivinen asia sillä muuri sijaitsee vuorien harjoilla ja on kesäisinkin melko vaikea kulkuinen. Todennäköisesti jompikumpi olisi kaatunut ja kolonut itsensä muurilla.
Maon mauseleumi oli suljettu vuoden insimmäisinä päivinä, joten sinne emme päässett, mutta kieletyssä kaupungissa kävimme. Kielletyssä kaupungissa ei ollut yhtä pahaa tungosta kuin kesällä, mutta yllättävän paljon kiinalaisia sinne li vaivautunut tulemaan kelistä huolimatta.
Suurimman osan Pekingin matkasta vietimme kuitenkin hostellissa ja sen vieressä olevalla ostoskadulla. Ostoskadun kaupoissa oli lämpimämpi kuin hostellissa.
Pekingin reissun jälkeen kävimme Tuomaksen kanssa ostamassa hänelle puvun ja hieman elektroniikka ja vaatteita. Löysimme melko edullisen elektroniikka myymälän, jossa oli piraatti tietokoneita ja puhelimia. Osa piraattikannettavista vaikutti ulkoisesti yhtä laadukkailta kuin aidotkin ja ajattelin, että voisin ostaa itselleni ThinkPadin ennen kotiin lähtöä. Hintaa piraateilla oli alle puolet aitojen hinnasta.
Vaatteita kävimme katsomassa eräällä ostoskadulla Chang Shou Lu metroaseman vieressä. Halvimmillaan farkut sai ostettua 40 Yuanilla eli 4 eurolla. Saa nähdä kuinka kauan housut kestävät käytössä.
Tuomas lähti eilen lentokentällä ja lähetti teksiviestin, että hänet oli ajettu keskellä yötä lentokentältä ulos ja yritetty väkisin kaupata 200 euron hotellihuonetta. Kiinalaiset olivat kuitenkin antaneet periksi ja Tuomas pääsi takaisin terminaaliin odottamaan konettaan. Kiinalaiset olivat yrittäneet käyttää kylmää säätä avukseen hotellin täyttämisessä.

lauantai 26. joulukuuta 2009

Joulu

Joulu tuli ja meni, mutta sitä ei täällä oikein huomannut. Kiinalaiset olivat järjestäneet ostoskeskukselle joulujuhlan, jota varten oli tuotu jostakin festarilava. En katsonut tarkemmin minkäläisia esityksiä lavalla oli, mutta ainakin rock-henkistä tanssia ja laulantaa oli.
Minä nautin jouluaterian muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa venäläisessä ravintolassa. Ravintola ei ollut erityisen hyvä, mutta sitäkin kalliimpi. Omat ruokani maksoivat 200 Yuania joka on yli viisi kertaa enemmän kuin normaalissa kiinalaisessa ravintolassa.
Joulupäivänä kävimme yliopistosaaren yökerhossa(Salad). Saladissa oli melko paljon porukkaa. Illan teema oli kuulemma joulu, mutta sitä huomannut muuten kuin muutaman kiinalaisen käyttämistä tonttulakeista.
Eilen parantelin joulun jälkeistä krapulaa, ja onnistuin saamaan ripulin. Viime yönä piti herätä tunnin välein käymään vessassa. Kerran myös oksensin, joka auttoi hetkeksi mahakipuun. Ensimmäinen kunnon ripuli koko kiinassa olo aikana. Kuumettakin oli aamulla 38 astetta. Toivottavasti paranen nopeasti, sillä Tuomas on tulossa suomesta tänään tänne. Pitäisi olla 2 seuraavaa viikko käytännössä koko ajan menossa joten sairastelulle ei ole aikaa.

torstai 17. joulukuuta 2009

Kävin sunnuntaina kiinalaisen tytön kutsumana opiskelijakonsertissa, jossa soitettiin kiinalaisilla soittimilla. Konsertin järjestejät tietysti huomasivat valkoihoisen katsomosta ja kuuluttivat minut lavalle estelyistäni huolimatta. "Pääsin" lavalle tanssimaan ja laulamaan kiinalaisen musiikin opettajan kanssa. Yleisöä oli 50-100 henkiä. En taida vähään aikaan mennä uudestaan konserttiin.
Asuntoasia ratkesi ja joudun maksamaan vuokraa 930 Yuania kuussa. Vuokra peritään takautuvasti, joten joudun maksamaan sen syyskuusta asti. Omaa huonetta en raaski ottaa, sillä se maksaisi tuplasti. Pitää vain yrittää kestää vietnamilaista samassa huoneessa. Hän tykkää pitää ovia auki samalla kun ilmastointi on päällä. Kämppis tykkää myös kuunnella musiikkia keskellä yötä tietokoneeltaan.
Maanantaina alkoi uusi kurssi, bisneskiina. Siinä tarkoituksena olisi oppia liike-elämässä tarvittavaa sanastoa. Viikkotunteja on 4, eli kurssilla on melko kova osuus kokonaisopetuksesta jota on 12 tuntia. Kurssi on lähtenyt vähän hitaasti käyntiin, mutta toivottavasti meno paranee. Opettajana toimii itsekkin Coco, joka on itsekkin opiskelija Guangzhoun Yliopistossa. Coco opiskelee kiinan opettamista vieraanakielenä.
Yhteensä kiinan opetusta on nyt siis 12 oppituntia viikossa ja lisäksi on yksi tunti Taijia maanantaisin. Muiden suomalaisten lähdetty on ollut pienoisia sopeutumis vaikeuksia brittiryhmään, sillä heidän opiskelutapansa on melkoisen paljon erilainen kuin suomalaisilla. Tunnilla oppii eniten se joka huutaa koviten ja saa opettajan huomion kiinnitettyä itseensä. Onneksi tunneilla ei yleensä ole kuin puolet porukasta paikalla. Yhteensä meitä on noin kymmenen henkeä, mutta en ole nähnyt kaikkia kertaakaan samassa luokassa vielä.
Lämpötila on tippunut nopeasti kymmenen asteen paikkeille. Alkuviikosta oli vielä yli 25 astetta, mutta eilen ja tänään on ollut 8-12 astetta lämmintä ulkona. Jouduin kaivamaan lämmityslaitteen taas esille kaapista. Lämmityslaitteet ovat kiellettyjä ja henkilökunta takavarikoi ne näkiessään, joten ne pitää piilottaa jos lähtee käymään jossakin.

perjantai 11. joulukuuta 2009

Aloitus

Aloitan kirjoittamisen täällä, koska oman kotisivun paivittaminen usein on työlästä eikä kirjoiteltua tulisi siten kovin usein. Suuremmat kokonaisuudet laitan yhä kotisivulleni www.piipari.fi/blogi.
Eilen AsiaExchange yhtiön kautta tulleet suomalaiset lopettivat koulunsa ja tänään suurin osa lähti matkoihinsa. Loputkin lähtevät ensi viikolla.

Kävin aamulla kysymässä voisinko saada oman huoneen ja toimistolla eräs opettaja käski tulemaan iltapäivällä uudestaan. Menin toimistolle uudestaan ja sain kuulla että joudun sittenkin ehkä maksamaan vuokraa asunnostani, enkä lisäksi välttämättä saa omaa huonetta. Minun lähteä selvittämään asiaa Miss Cain toimistoon, mutta kiinalaiset
piti eivät osanneet asentaa skanneria, joten asensin sen. Koska olin niin taitava että osasin asentaa skannerin, niin opettaja valitti että joku kiinalainen opiskelija oli rikkonut hänen tulostimensa(tai oikeastaan Miss Lin tulostimen, mutta se on jaettu molemmille). Asensin tulostimen uudestaan ja laitoin asetuksen kuntoon.
Atk-tukena toimimisen jälkeen kello olikin jo niin paljon, että en ehtinyt Cain toimistolle. Asunto asia venyy siis vähemmän yllättäen ensi viikolle.
Olimme Katrin kanssa britti ryhmässä opiskelemassa tänään ja totesimme britit aivan helvetin tyhmiksi. Samaa asiaa jankattiin koko tunti, eikä kirjassa päästy yhtään eteenpäin. Lisäksi britit valitsivat aikanaan huonomman kirjan kuin me ja nyt joudumme kärsimään siitäkin. Ensi viikolla alkaa bisneskiina ja odotan innolla millä tavalla britit onnistuvat pilaaman sen.